Olen alkanut rakastaa omaa peltomaisemaani. Tietysti vielä ihanampaa olisi asustaa suojaisessa järvenrantapoukamassa, mutta kaikkea ei voi saada. Kyllä tässäkin maisemassa silmä huilailee ihan kylliksi. Katsoo mihin ilmansuuntaan tahansa, aina on tarjolla polveilevaa peltomaisemaa, maalaismaisemaa. Aurinko paistaa meille aamuvarhaisesta iltamyöhään, syvää varjoa on vain aivan talon edustalla pohjoispuolella. Illalla ja aamulla saamme nauttia taivaan kauniista väreistä. Ehkä meillä on hiukkasen tuulista ja ankaraa, mutta toisaalta eivät homeet ja härmät viihdy kasveissa kun ilmastointi pelaa. Kesällä asumme keskellä joutomaapöhelikköjä, mutta aarteitakin siellä on: pöhelikössä kasvaa puita. Ne näkyvät kyllä kunhan vähän kasvavat. Tässäpä näitä muutamia kuvatuksia:

1274080.jpg

Tässä pihametsäpöpelikkö.

1251308.jpg

Näiden koivujen takana...

1228403.jpg

...kylätien toisella puolella avautuu pelto jolla kesäiltoina pöllö saalistaa ja jonka laidassa peurat ruokailevat ja jolle syksyllä joutsenet laskeutuvat lepäämään muuttomatkallaan...

1274096.jpg

...ja jonne aurinko laskee...

1274118.jpg

värjäten koko taivaan. (tämä kuva on etelään puutarhaan päin.)

Millainen on sinun maisemasi?