Oletteko huomanneet, olemme selviytyneet pimeästä syksystä ja talvesta?! Päivä on pidentynyt huomattavasti, tiistaina kun olin liikenteessä illalla viiden aikaan, huomasin että oli ihan valoisaa, tammikuun puolivälissä oli tuohon aikaan aivan säkkipimeää. Onnittelen meitä kaikkia! Tästä on enää matka valoisampaa päin.

Pohdin, että aloittaisinko viimevuotiseen tapaan keväänodotuskalenterin. Katsotaan. Jotain repäisevää olisi kumminkin tehtävä kevään etenemisen kunniaksi. ;)

Viime lauantaina pikkupuutarhuri kysyi, että mentäisiinkö uimarannalle. Hymähdimme ensin, että ei siellä taida voida uida nyt, kun pakkasta on -13 astetta ja järvi on jäässä. Sitten huomasimme, ettei se oikeastaan ollutkaan ollenkaan huono ajatus. Niinpä lähdimme raparetkelle uimarannalle.

Aurinko paistoi suloisesti. Vaikka uimarannan lahden poukama onkin varjoinen. Järvi oli talvisessa asussaan huikaisevan kaunis.

 

Eväitä, kuumaa mehua ja tuhdit voileivät, nautittiin puolessa matkassa. Miten kaikki maistuukin niin ihmeen hyvältä retkellä?

paluumatkalla aurinko alkoi jo hivuttautua alas päin, ja hävisi lopulta metsäniemekkeen taakse luoden järvelle kauniita varjoja.

Taivas oli erikoisen raidallinen.

---

Ostin keittiön pöydälle kimpun tulppaaneita. Tälläkertaa mieleni teki saada keltaisia. Maljakossa on mukana muutama katajan ja männyn oksa sekä pajunkissoja ja hietakastikan talventörröttäjiä. ne Pikkupuutarhuri keräsi taannoiselta metsäretkeltä.

 

Keltainen tekee hyvää mielelle.

---

Tiistaina kamera halusi mukaan ulos peltokävelylle.

Tulen aina hyvälle tuulelle kun katselen meidän saalistuksen ammattilaista.

se kai haistaa ja kuulee jotakin...

---

Kävin katsomassa mitä kuuluu meidän puolitoistametriselle erikoiskuuselle. Se oli alussa ihan tavallinen metsänhoitoyhdistyksen piskuinen kuusentaimi. Mutta viimekesänä huomasimme, että se poikkeaa samaan aikaan istutetuista sisaruksistaan. Nyt sen huomaa paremmin kun kesällä otetusta kuvasta, kun taustalla on valkoista.

neulaset kiertuvät hauskasti oksien päissä.

Näyttää todellakin sltä että siitä on tulossa jotakin erikoista. Osa vuosikasvaimista on surkastunut, ja osa on tehnyt tuollasen hauskan sykerön. Saa nähdä mitä siitä tulee isona.

Ihanaa helmikuuta!