...talo, jossa asusti tyttö joka haaveili kesästä ja kukkakimpuista..
Kerran hän ilmoitti: "Äiti, minä haluan oman puutarhan!"
Äiti oli tuosta pyynnöstä oikein mielissään ja niinpä lähdettiin yhdessä siemeniä ostamaan. Eräässä pussissa luki "leijonankita", ja nimen kuultuaan tyttö oli päätöksensä tehnyt, "Näitä minä haluan kasvattaa!" Niinpä ostettiin niitä pussillinen vaikka äiti ei ollut varma ovatko leijonankidat hienoja laisinkaan ja esikasvatettavakin niitä olisi...
Sitten odotettiin maaliskuun loppua ja laitettiin siemenet multaan...
Jäämme odottmaan kukoistavaa pikkupuutarhaa! :) Lisäksi tyttö valitsi silkkikukkia, ruiskukkia ja auringonkukkia sekä äitinsä riemuksi silkkiunikoita. Ne laitamme sitten suoraan ulos heti kun kevät koittaa.
-----------
Ulkona ei toden totta näytä keväiseltä, aikamoinen lumimyräkkä on huiskinut lunta dyyneiksi muutaman päivän. Lumi on lasten ja koirien ilo, (varsinkin kun sitä on runsaasti, aikuista puolireiteen), ja kasvien, varsinkin jos tulee kova pakkanen...
---------
Tämmöiset kukkakuvastot pitäisi melkein lailla kieltää, millä ihmeellä puutarha höperö voisi näitä vastustaa?!!!
Kaikkea ihanaa olisi tarjolla. Nyt olen kuitenkin reipas ja koitan tyytyä katselemaan ja kuolaamaan, niin monia kukkia on tulossa siemenestä. Siemenestä kasvattaminen on sitä paitsi paljon halvempaa ja hauskaa. Toki taimimyymälästä voi tarjouksesta ostaa jotain, mutten oikein luota noiden taimien laatuun, viimevuonna tilasin parsan juurakoita, joista kahdestatoista neljä lähti kasvuun. Toki annoin palautetta ja sain uudet tilalle, mutta kumminkin, itselle koitui ylimääräistä työtä ja mielipahaa.
Siitäkin huolimatta hiukan houkuttelis kaikenmoiset suloisuudet
Ja moni muu...
Mukavaa maaliskuun loppua!
Kommentit