Laitan nyt postauksen joka minun piti laittaa viikko sitten. Kevät on hiipinyt hiljaa pihallemme, ja se on jo taas pidemmällä kuin tähän postaukseen laittamani kuvat kertovat.
Se taisi olla huhtikuun toinen päivä, kun auringon nousu oli jälleen jotain uskomattoman ihanaa:
En tiedä, voisiko arkisen päivän enää kauniimmin aloittaa?
----------
Iltapäivällä kotiuduttuamme jäimme porukalla ulos ihmettelemään kevättä.
Ensimmäiset krookukset olivat avautuneet!
Kevään ensimmäinen krookus on aina yhtä ihmeellinen!
Kukkapenkeistä pukkasi myös kaikenlaista alkua:
Tulppaanin piipat ovat pullean punertavia
Näillä silmuilla on klovnipuku. Mitäköhän nämä mahtavat olla? Muistaakseni laitoin paikalle ainakin kirjopikarililjoja, voisivatkohan nämä olla niitä? ( huono muisti lisää elämään yllätyksellisyyttä! ;) )
Aurinko paistoi vielä kirkkaasti kuuden aikaan. Hiljalleen se alkoi laskea mailleen, ehkä noin kadeksan jälkeen, ja laskeskelin, että nyt oli jo yli neljä tuntia enemmän valoisaa aikaa illalla kuin sydän talvella.
---------
Sisällä olivat Pikkupuutarhurin leijonankitakylvökset itäneet.
------------
Seuraavana päivänä pääsin koiran kanssa lenkille. Taitaa olla kova myyrävuosi tulossa, Fiinalla riitti kiirutta tienvarsia kaivaessa.
Oikeastaan otin kameran mukaan joutsenten takia, kun ne olivat pari päivää sitten aivan tien vieressä, ja haaveilin ihanista joutsenkuvista. Onneksi oli kameran putki mukana, joutsenet olivat nimittäin siirtyneet keskelle peltoja kauaksi kuvaajastaan. Eipä noista paljoa selvää saa, mutta sen verran kumminkin, ettei niitä lumeksi luule.
Laitoin myös keväänodotuskalenterin tältä vuodelta tauolle.
Kommentit