Miten kauniit jäähyväisjuhlat luonto onkaan järjestänyt kesälle! Syksy on jälleen yksi syy sille, miksi haluan asua Suomessa. Etelän ihmiset jäävät tästäkin värinäytelmästä paitsi.
Aurinko kirkastaa ruskan loiston, mutta pilvisenäkin päivänä värit ovat huikeita. Seuraavassa kuvaotoksia pilvisenä päivänä.
Puuruska:
Maaruska:
puskaruska:
Kun aurinko tulee esiin ja satun olemaan kameran kanssa hollilla, kuvaan lisää ihania värejä.
Meillä myös kukkii vielä. Muistatteko kun kellokärhö aloitti kukkia? Siitä on nyt yli kaksi kuukautta, ja yhä se kukkii!
Ja Madame le Coultre sekä Jakcmannii jatkavat myös kukintaansa. Sen lisäksi että kärhöt ovat niin niin ihania, ne myös antavat iloa pitkään!
The President- kärhö ei näytä tänä vuonna ehtivän kukkaan ollenkaan. Se on kasvattanut vartta reilusti kolmatta metriä, ja lehtiin on tullut kaunis ruska (maaruska, toinen kuva), mutta nuput ovat ihan pikkiriikkisiä vielä. Ehkä se kerää puhtia ensivuotta varten, onhan se ollut paikallaan vasta vuoden verran, joten ei voine toiselta ihan kaikkea sentään vaatia. muuten se kyllä näyttää viihtyvän kiivetessään ruusuorapihlajan runkoa pitkin korkeuksiin.
Kiinankärhössäkin oli vielä muutama kukka, mutta olin niin ihastunut sen pähkylöihin että unohdin kuvata kukkia.
Joltain muultakin oli unohtunut peruukki lähistölle:
Myös tämä kanadalainen luonnonruusu jaksaa vielä ilahduttaa. Sekin on kukkinut heinäkuun lopusta lähtien.
Sitten tietysti kukkivat perinteiset syksyn väriläiskät, punahatut, syyspäivänhatut, nauhukset, syysasterit ja elokuunaasterit:
Oletteko huomanneet, että luteita olisi ollut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon? Minä olen ainakin pongannut niitä jatkuvasti. Tekevätköhän ne talveksi pesän, vai mitä tuo yksi puuhaa?
Blogini kävijämäärä on singahtanut yli kummenen tuhannen! Vau! Kiitos hurjan paljon teille kaikille jotka käytte! Teidän blogiystävien kutkuttavissa ja kauniissa blogeissa on aina yhtä viihtyisää vierailla, ja iloitsen jokaisesta joka löytää luokseni tänne peltopihalle. Ilman blogiystäviä ja muita vierailijoita olisi blogin pitäminen paljon ankeampaa. Kirjoittaminen ja kuvien ottaminen on mukavaa kun tietää että joku käy kylässä.On ihanaa kun voi puutarhahöperöidä muiden samanlaisten kanssa ja ihastella kaunista ja ihmeellistä maailmaa. Kiitos mieltä lämmittävistä kommenteista, ja kiitos myös teille rakkaat läheiset ihmiseni, joiden tiedän bogiani seuraavan, hauskaa että tekin olette tänne löytäneet!
Pitänee kehittää joku arvonta juhlan kunniaksi...
Olkoon syksynne suloinen!
Kommentit